Paf on ollut vuosikymmeniä osa suomalaista rahapelikenttää, mutta aina sen reunalla. Yhtiö ei ole koskaan kuulunut Manner-Suomen rahapelimonopoliin, mutta se on silti ollut näkyvä, hyväksytty ja monille tuttu toimija laivoilla, verkossa ja suomalaisessa urheilussa. Tämä poikkeusasema on tehnyt Pafista pysyvän ristiriidan Suomen rahapelipolitiikassa

Tokmannin myymälässä paljastunut Veikkaukseen liittyvä kavallus ei ole vain rikosuutinen, vaan esimerkki siitä, miten suomalainen rahapelijärjestelmä reagoi ongelmiin vasta jälkikäteen. Kun väärinkäyttö jatkuu vuosia ilman puuttumista ja vastuu realisoituu vasta oikeussalissa, on perusteltua kysyä, onko järjestelmä rakennettu ehkäisemään haittoja vai ainoastaan kirjaamaan ne tapahtuneiksi.

Eurooppalainen etujärjestö EGBA on nimennyt Suomen rahapelireformin historialliseksi merkkipaaluksi ja viimeiseksi askeleeksi EU:n siirtymässä kohti monilisenssimallia. Pintatasolla tulkinta on helppo hyväksyä. Syvemmällä tasolla Suomen ratkaisu on kuitenkin kaikkea muuta kuin ideologinen markkina-avaus. Se on harkittu, vaiheittainen rakennemuutos, jossa kilpailu avautuu hallitusti ja ennen kaikkea entisen monopolitoimijan ehdoilla. Tämä analyysi purkaa EGBA:n viestin ja tarkastelee, mitä Suomi todellisuudessa tekee ja miksi.

Suomen rahapelijärjestelmää on pitkään myyty moraalisena poikkeuksena: monopoli on nähty vastuullisempana, rehellisempänä ja yhteiskunnallisesti kestävämpänä kuin avoin kilpailu. Veikkaus on ollut tämän tarinan keskiössä – hyvän tahdon pelien symbolina. Mutta kun järjestelmää tarkastellaan rakenteiden, hankintojen, kumppanuuksien ja vallankäytön näkökulmasta, kuva alkaa sumentua. Tämä analyysi kysyy, onko kyse aidosta vastuullisuudesta vai järjestelmästä, joka on vuosien varrella suojannut valtaa, etuja ja sisäpiiriä, usein ilman todellisia seuraamuksia

Euroopan unionin tuomioistuimen tammikuussa 2026 antama ennakkoratkaisu online-rahapelaamista koskevassa vastuukysymyksessä ei kohdistu Suomeen eikä horjuta suomalaisen rahapelimonopolin asemaa välittömästi. Silti kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä linjaus, joka paljastaa, kuinka kaukana Suomen rahapelijärjestelmä on eurooppalaisesta pääkehityksestä.

Suomen rahapelijärjestelmän murrosta on viime vuosina käsitelty lähes yksinomaan poliittisena ja moraalisena kysymyksenä. Samalla vähemmälle huomiolle jää se, mikä digitaalisessa ympäristössä lopulta ratkaisee koko järjestelmän toimivuuden: missä ja miten pelaajat todellisuudessa pelaavat. Tätä ristiriitaa valottaa poikkeuksellisen selkeästi Nikolić Urošin vuonna 2025 valmistunut MBA-lopputyö, joka vertailee Suomen, Ruotsin ja Norjan rahapelimalleja digitaalisen murroksen näkökulmasta. Tässä analyysissä tarkastellaan, miten tutkimuksen havainnot suhteutuvat Suomen nykytilanteeseen ja valmisteilla olevaan lisenssimalliin, sekä siihen, miksi vaarana on, että rakenteellinen ongelma säilyy ennallaan, vaikka pakkaus vaihtuu.

Suomen rahapelimarkkina on avautumassa, ja samalla paljastuu jotain olennaista suomalaisesta mediasta. Ennen kuin yksikään uusi uhkapeliyhtiö on saanut toimilupaa, mediatalot ovat jo asemoinut itsensä tulevan kilpailun voittajiksi. Markkinointiraha on tulossa, ja se tiedetään. Vuosikymmeniä Veikkauksen kanssa eläneen symbioosin jälkeen media valmistautuu uuteen aikakauteen, jossa leipä tulee useammasta suunnasta – mutta vanhat rakenteet ja ajattelutavat elävät sitkeästi mukana. Kysymys ei ole siitä, saako media ansaita, vaan siitä, kuka saa puhua, kenen ehdoilla ja millä osaamisella, kun rahapelialan todellinen kilpailu alkaa.

Yle uutisoi, että alaikäiset pääsevät pelaamaan nettikasinoilla pelkästään väittämällä olevansa täysi-ikäisiä. Väite on herättänyt huolta ja keskustelua, mutta samalla se yksinkertaistaa ilmiötä, joka on todellisuudessa huomattavasti monimutkaisempi. Tässä analyysissä tarkastelemme, miten alaikäisten rahapelaaminen verkossa käytännössä toimii, millaisia esteitä järjestelmät asettavat ja missä keskustelussa usein mennään ohi olennaisen.

Uhkapelialalla sana “lisenssi” on vuosien varrella menettänyt merkityksensä. Kaikki lisenssit eivät ole juridisesti samanarvoisia, mutta yhtä harhaanjohtavaa on ajatus, että “oikea” lisenssi automaattisesti takaisi reilun, tasapuolisen ja kohtuullisen lain soveltamisen. Lähes kahden vuosikymmenen kokemuksella tarkastelen tässä kirjoituksessa, mihin eri uhkapeliluvat todellisuudessa perustuvat, missä kulkee harmaan ja feikin raja – ja miksi valvonta ei aina kohtele kaikkia toimijoita samalla tavalla.

Suomen valmistautuessa rahapelimarkkinoiden lisenssijärjestelmään yksi keskeinen osa-alue uhkaa jäädä liian vähälle huomiolle: hakukoneet ja se, miten pelaajat todellisuudessa löytävät rahapelisivustot. Kansainvälisesti tunnettu iGaming SEO -asiantuntija Tim varoittaa Suomea toistamasta Ruotsin virheitä ja kritisoi avoimesti sekä lisenssimallien rajoituksia että Googlen roolia harmaan markkinan kasvussa.

Suomi sijoittui EU-maiden tasa-arvovertailussa kahdeksanneksi, ja tulos herättää kysymyksen siitä, miten yksittäiset toimialat suhteutuvat tähän kehitykseen. Peliala erityisesti iGaming on globaalisti miesvoittoinen johtoportaissa, mutta Pohjoismaissa tilanne voi olla tasapainoisempi. Tutkimusten mukaan osa erosta selittyy myös sillä, että miehet hakeutuvat todennäköisemmin riskialttiisiin ja kilpailullisiin tehtäviin, mikä näkyy alan urapoluissa.

Suomen rahapelimarkkina avautuu lisenssijärjestelmälle vuonna 2027, ja ensimmäiset lisenssihakemukset jätetään jo vuoden 2026 alussa. Vaikka virallista hakijamäärää ei vielä tiedetä, kansainvälisten markkinoiden kehitys antaa viitteitä siitä, millainen joukko Suomeen todennäköisesti suuntaa: isoja ja keskisuuria eurooppalaisia operaattoreita, joilla on jo valmiit rakenteet toimia tiukasti valvotuilla markkinoilla.

Kun Suomi valmistautuu avaamaan rahapelimarkkinansa vuonna 2027, maailma ympärillä ei ole enää sama, joka synnytti pokeribuumin tai ensimmäiset nettikasinot. Samaan aikaan kun viranomaiset rakentavat tarkkaan säänneltyä mallia, peliala kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Usein juuri niillä alueilla, joihin sääntely ei ulotu. Tämä analyysi tarkastelee, mitä Moshe Adirin kuvaama innovaatioaalto kertoo tulevasta ja mitä riskejä Suomelle syntyy, jos moderni pelikokemus ja uudet teknologiat jäävät lisenssijärjestelmän ulkopuolelle

Euroopan tuoreimmat luvut näyttävät, miten nopeasti rahapelaaminen valuu lisenssijärjestelmien ulkopuolelle. Kun 71 % verkossa tapahtuvasta pelaamisesta tapahtuu nyt ”pimeillä” markkinoilla, on aiheellinen kysyä: mitä tämä tarkoittaa Suomelle, joka avaa lisenssimarkkinansa vasta 2027? Tässä analyysissa tarkastelemme, miksi Suomi on myöhässä, miksi nykyinen malli voi toistaa Ruotsin virheet ja miksi pelaajan suojeleminen ei välttämättä ole järjestelmän ensisijainen tavoite.

Suomen rahapelimarkkina avautuu vuonna 2027 — ja samalla Suomi astuu ensimmäistä kertaa avoimen kilpailun aikakauteen. Viranomaisten ja politiikan näkemykset on jo kuultu, mutta yksi ääni on puuttunut täysin: mitä mieltä ovat harmaan ja mustan markkinan toimijat, ne jotka eivät koskaan puhu julkisesti? Winlandia.io sai poikkeuksellisesti anonyymin krypto-operaattorin kommentoimaan Suomen tulevaa mallia. Tämä haastattelu ei ota kantaa puolesta tai vastaan, mutta avaa sellaisen näkökulman, jota suomalainen media ei ole aiemmin näyttänyt.

Nettikasinoista puhutaan usein niin kuin ne muodostaisivat valtavan kirjavan joukon erilaisia palveluja, mutta todellisuudessa varsinkin lisensoiduilla markkinoilla erot ovat huomattavasti pienemmät kuin moni kuvittelee. Kun Suomi avaa oman lisenssijärjestelmänsä, pelaajat tulevat huomaamaan, että suurin osa kasinoista toimii samoilla teknologioilla ja saman sääntökirjan alla. Todellinen vaihtelu alkaa vasta lisenssialueen ulkopuolella

Suomen rahapelijärjestelmä on muuttumassa, mutta keskustelu sen ympärillä on yhä yllättävän yksipuolista. Tässä mielipidekirjoituksessa Matti Pekkanen avaa, miksi Veikkauksen kritisoiminen ei ole hyökkäys ihmisiä kohtaan, vaan välttämätön osa avointa ja vastuullista yhteiskuntaa etenkin nyt, kun lisenssimarkkinat ovat tulossa ja pelialan valtasuhteet mullistuvat.

RTP eli Return to Player, suomeksi palautusprosentti, on yksi nettikasinoiden tunnetuimmista käsitteistä. Sitä käytetään kuvaamaan, kuinka paljon peli palauttaa panoksista takaisin pelaajille pitkällä aikavälillä. Usein RTP:stä syntyy mielikuva, että jos pelin palautusprosentti on 95 %, pelaaja saisi keskimäärin 95 euroa takaisin jokaista sataa pelattua euroa kohti.

Ruotsin rahapelimarkkina on muuttunut viimeisten parikymmenen vuoden aikana valtavasti. Pelit ovat siirtyneet verkkoon, tarjonta on moninkertaistunut ja näkyvyys kasvanut käytännössä kaikkialla: junissa, kaduilla, televisiossa ja tietysti verkossa. Normaalisti tällainen kehitys viittaisi siihen, että ongelmapelaaminen kasvaa samaa tahtia.

Suomalainen näkee nettikasinon yleensä yksinkertaisena palveluna: kirjaudu sisään, talleta rahaa, avaa peli ja pelaa.

Todellisuudessa taustalla toimii yksi digitaalisen median monimutkaisimmista teknologia­ekosysteemeistä, kokonaisuus, jonka läpi tapahtuu miljoonia datavirtoja, tunnistautumisia, maksutapahtumia ja pelisessioita vuorokauden jokaisena hetkenä. Tapahtumat tallentuvat lukuisiin eri järjestelmiin ja lokeihin.

Tämä UKK-kooste vastaa niihin kysymyksiin, jotka suomalaiset yleensä googlaavat rahapeleistä, lisenssijärjestelmästä, verotuksesta ja nettikasinoiden toiminnasta.

Vastaukset ovat neutraaleja, faktoihin perustuvia eikä niissä ole markkinointisisältöä.

Kun Suomi siirtyy lisenssijärjestelmään vuonna 2027, moni ajatteli pitkään, että kyse on vain pohjoismaalaisesta perässä laahustamisesta. Todellisuudessa tilanne on päinvastainen: Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimmista rahapelimarkkinoista, jopa suurempien maiden huomion kohteena.

Suomen ja Euroopan markkinat numeroina ja mitä ”pelaajan arvo” tarkoittaa. Kun Suomessa puhutaan rahapeleistä, keskustelu pyörii yleensä Veikkauksen, peliongelmien ja tulevan lisenssijärjestelmän ympärillä. Yksi asia jää silti yllättävän usein taustalle: se, kuinka valtavasta bisneksestä oikeasti on kyse niin Euroopassa ja varsinkin Suomessa. Tässä artikkelissa avataan isoa kuvaa luotettavien lähteiden pohjalta ja verrataan Suomea muihin Euroopan maihin. Samalla puretaan auki usein käytettyä käsitettä ”pelaajan arvo”.

Affiliatemarkkinointi ei ole vaikuttajamarkkinointia ja siksi niiden niputtaminen on ongelma. Suomalaisessa rahapelikentässä on viime vuosina nähty ilmiö, joka kertoo enemmän politiikasta kuin vastuullisuudesta. Keskustelussa puhutaan ”affimarkkinoinnista” ja ”vaikuttajamarkkinoinnista” ikään kuin ne olisivat sama asia. Ne eivät ole. Ja silti ne esitetään julkisesti yhtenä kokonaisuutena, usein niin, että koko termi kuulostaa joltain synkältä toiminnalta, joka pitää saada nopeasti kuriin.

Rahapelit tuntuvat yksinkertaisilta ulospäin, mutta niiden maailma on paljon monimuotoisempi kuin nopea vilkaisu kolikkopeleihin antaa ymmärtää. Tämä opas käy läpi kasinopelien perusasiat niin, että aloittelija saa kokonaiskuvan ilman turhaa markkinointia tai alan sisäistä jargonia.

Tavoitteena ei ole ohjata ketään pelaamaan, vaan selittää selkeästi, mitä kasinopelit ovat, mistä ne koostuvat ja mitä pelaajan on hyvä tietää ennen kuin ylipäätään harkitsee kokeilemista.

Winlandia.io on uusi nordic-henkinen iGaming-portaali, jonka juuret ulottuvat yli viidentoista vuoden taakse. Toimintaamme on aina ohjannut suomalainen mentaliteetti: periksiantamattomuus, rehellisyys ja suorapuheisuus.

Haluamme kertoa lukijoillemme totuudenmukaisesti ja avoimesti näkemyksemme iGaming-alasta, sen trendeistä ja tapahtumista, ilman kiertoilmauksia tai markkinahöttöä.

Uuden rahapelilain valmistelu etenee, ja Suomi siirtyy lisenssijärjestelmään vuoden 2027 aikana. Selvitämme, mitä muutoksia on tulossa, miten markkinointi muuttuu, ja miksi B2B-lisenssi voi muuttaa koko alan rakenteet.

Verotuksesta liikkuu netissä paljon epätarkkaa tietoa. Olemme koonneet yhden Suomen selkeimmistä oppaista: milloin voitto on verovapaa, milloin veronalainen ja mitä kryptot muuttavat kokonaisuuteen.

PSD2-sääntely, maksuoperaattorit, Trustly, Brite, Trumo ja tuleva suomalainen B2B-lisenssi. Selvitämme, miten talletukset ja kotiutukset toimivat ja miksi maksuliikenne on koko lisenssijärjestelmän ytimessä.