Eduskunta hylkäsi opposition kiristysesitykset, Suomen pelilaki etenee lähes alkuperäisessä muodossaan
Julkaistiin 12/2025. Tekstiä tarkistettiin .
Suomen eduskunta on hylännyt joukon opposition esittämiä merkittäviä muutosehdotuksia uuteen rahapelilakiin. Äänestyksen myötä laki etenee seuraavaan vaiheeseen vain vähäisin muutoksin, ja Suomi on askeleen lähempänä lisenssipohjaisen iGaming-markkinan avaamista.
Kiristykset eivät menneet läpi
Oppositiopuolueet esittivät viime viikolla useita kiristyksiä lakiesitykseen sen jälkeen, kun hallintovaliokunta oli käsitellyt kokonaisuutta. Ehdotukset koskivat muun muassa ikärajoja, tunnistautumista, talletus- ja tappiorajoja, bonuksia, verotusta sekä markkinointia. Kaikki esitykset käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena eduskunnan kuulemisessa aiemmin tällä viikolla.
Keskiviikkona käydyssä äänestyksessä eduskunta kuitenkin torjui muutokset selvin numeroin. Ehdotuksia vastaan äänesti 153 kansanedustajaa, puolesta 21, ja 25 edustajaa oli poissa istunnosta. Tulos tarkoittaa, että lakiesitys jatkaa etenemistään ilman opposition vaatimia kiristyksiä.
Opposition esityksissä haluttiin muun muassa nostaa rahapelaamisen ikäraja 20 vuoteen, määrätä pakollinen kaksivaiheinen tunnistautuminen jokaiselle kirjautumiselle sekä ottaa käyttöön keskitetyt talletus- ja tappiorajat kaikkien operaattorien välillä. Lisäksi esitettiin täyskieltoa bonuksille sekä rahapeliveron nostamista 25,5 prosenttiin pelikatosta.
Erityisesti markkinointiin liittyvät ehdotukset herättivät keskustelua. Oppositio vaati televisio- ja radiomainonnan kieltämistä, rahapelimainonnan täyskieltoa urheilussa ja yleisötapahtumissa sekä tupakkatuotteiden kaltaisia varoitustekstejä mainoksiin. Lisäksi ehdotettiin suoramarkkinoinnin kieltoa alle 24-vuotiaille sekä selkeää viranomaismääritelmää sille, mitä “kohtalainen markkinointi” käytännössä tarkoittaa.
Äänestystulos ei kuitenkaan tullut yllätyksenä alan toimijoille. Hippos ATG:n compliance- vastaava Antti Koivula kuvaili tulosta ratkaisuksi, jota oli osattu odottaa. Hänen mukaansa ehdotuksilla oli tukea vain osalta oppositiota, eikä niillä ollut laajaa poliittista kannatusta.
Koivula totesi, että yllättävää ei ollut se, että esitykset kaatuivat, vaan se, kuinka murskaava tappio niille tuli jopa opposition sisällä. Hänen mukaansa Suomen poliittinen konsensus rahapelijärjestelmän uudistamisesta on tällä hetkellä vahva, eikä hallituspuolueilla ole halua tehdä näin laajoja kiristyksiä juuri ennen markkinan avaamista.
Lakiesityksen hyväksyminen avaisi tien monilisenssijärjestelmälle verkossa tapahtuvassa rahapelaamisessa. Suunnitelmien mukaan vuosi 2026 käytetään lisensointiprosessiin ja operaattoreiden hyväksymiseen, ja varsinainen markkina käynnistyisi vuonna 2027. Samana vuonna Suomessa järjestetään myös eduskuntavaalit, mikä on herättänyt spekulaatioita aikataulun mahdollisesta viivästymisestä.
Koivulan mukaan mahdollinen hallituksen vaihtuminen vaalien jälkeen olisi käytännössä ainoa skenaario, jossa rahapelilain suunta voisi muuttua merkittävästi. Hän kuitenkin arvioi, että näin laajoja kiristyksiä on epätodennäköistä nähdä myöskään seuraavalla vaalikaudella.
Toistaiseksi laki etenee hallituksen alkuperäisen linjan mukaisesti. Keskustelu ei enää koske sitä, tuleeko lisenssimarkkina, vaan millä aikataululla ja kuinka tiukasti säädeltynä se lopulta avautuu.
Lähteet
- iGamingBusiness: parlamenttikäsittely ja äänestystulos
- Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjat
- Antti Koivulan julkiset kommentit
