Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi alkuvuodesta uudet rahapelaamisen riskirajat, niin sanotun 2–4–2-mallin. Suositukset on tarkoitettu pelaamisen hallinnan tueksi, mutta suomalaisesta näkökulmasta ne herättävät useita perusteltuja kysymyksiä. Miten malli suhteutuu maahan, jossa viikoittainen lotto on arkipäivää, kolikkopelit ovat olleet osa kauppareissua ja jossa pelaajilla on jo käytössään yksilölliset vastuullisuustyökalut? Entä mitä tapahtuu kanavoinnille, jos suosituksista muodostuu käytännössä normi, joka tekee tavallisesta pelaamisesta poikkeaman?

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää parhaillaan lausuntoja rahapelilakiin perustuvista vastuullisen pelaamisen suosituksista. Lausuntokierros liittyy tulevan lisenssijärjestelmän valmisteluun ja sillä arvioidaan olevan merkittävä vaikutus sekä asetustasolla annettaviin tarkennuksiin että valvontaviranomaisen tulkintakäytäntöihin.

Suomen hallitus selvittää mahdollisuutta sallia raaputusarpojen ostaminen lahjaksi osana arpajaislain uudelleenarviointia. Selvitys liittyy laajempaan rahapeliuudistukseen, jonka tavoitteena on valmistella Suomea lisenssipohjaiseen rahapelijärjestelmään vuonna 2027, samalla kun pelaajansuojelua pyritään vahvistamaan.

Iso-Britannia kiristää online-rahapelien verotusta aikana, jolloin säädelty markkina on jo valmiiksi voimakkaassa paineessa. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa verotuloja ja vahvistaa pelaajansuojaa, mutta alan sisältä esitetään vakavia varoituksia päinvastaisesta kehityksestä. Kokemukset muilta markkinoilta osoittavat, että liian korkea verotus heikentää kanavointia, ajaa pelaajia harmaisiin ja mustiin markkinoihin sekä rapauttaa säädellyn järjestelmän taloudellista ja sosiaalista perustaa. UK:n päätös herättää kysymyksen: onko kyse vastuullisesta politiikasta vai kalliista kokeilusta, jonka laskun maksavat pelaajat, työntekijät ja veronmaksajat.

Paf on ollut vuosikymmeniä osa suomalaista rahapelikenttää, mutta aina sen reunalla. Yhtiö ei ole koskaan kuulunut Manner-Suomen rahapelimonopoliin, mutta se on silti ollut näkyvä, hyväksytty ja monille tuttu toimija laivoilla, verkossa ja suomalaisessa urheilussa. Tämä poikkeusasema on tehnyt Pafista pysyvän ristiriidan Suomen rahapelipolitiikassa

Tokmannin myymälässä paljastunut Veikkaukseen liittyvä kavallus ei ole vain rikosuutinen, vaan esimerkki siitä, miten suomalainen rahapelijärjestelmä reagoi ongelmiin vasta jälkikäteen. Kun väärinkäyttö jatkuu vuosia ilman puuttumista ja vastuu realisoituu vasta oikeussalissa, on perusteltua kysyä, onko järjestelmä rakennettu ehkäisemään haittoja vai ainoastaan kirjaamaan ne tapahtuneiksi.

Suomen rahapelijärjestelmä on siirtymässä suurimpaan muutokseensa vuosikymmeniin, kun valtion monopoli korvataan lisenssimallilla vuonna 2027. Muutos on herättänyt laajaa kiinnostusta kansainvälisten rahapeliyhtiöiden keskuudessa. Yksi avoimimmin valmistautumisestaan kertoneista toimijoista on FDJ United, joka näkee Suomen pitkän aikavälin strategisena markkinana, mutta korostaa samalla sääntelyn toimeenpanon ratkaisevaa merkitystä markkinan toimivuudelle.

Eurooppalainen etujärjestö EGBA on nimennyt Suomen rahapelireformin historialliseksi merkkipaaluksi ja viimeiseksi askeleeksi EU:n siirtymässä kohti monilisenssimallia. Pintatasolla tulkinta on helppo hyväksyä. Syvemmällä tasolla Suomen ratkaisu on kuitenkin kaikkea muuta kuin ideologinen markkina-avaus. Se on harkittu, vaiheittainen rakennemuutos, jossa kilpailu avautuu hallitusti ja ennen kaikkea entisen monopolitoimijan ehdoilla. Tämä analyysi purkaa EGBA:n viestin ja tarkastelee, mitä Suomi todellisuudessa tekee ja miksi.

Suomen rahapelijärjestelmää on pitkään myyty moraalisena poikkeuksena: monopoli on nähty vastuullisempana, rehellisempänä ja yhteiskunnallisesti kestävämpänä kuin avoin kilpailu. Veikkaus on ollut tämän tarinan keskiössä – hyvän tahdon pelien symbolina. Mutta kun järjestelmää tarkastellaan rakenteiden, hankintojen, kumppanuuksien ja vallankäytön näkökulmasta, kuva alkaa sumentua. Tämä analyysi kysyy, onko kyse aidosta vastuullisuudesta vai järjestelmästä, joka on vuosien varrella suojannut valtaa, etuja ja sisäpiiriä, usein ilman todellisia seuraamuksia

Euroopan unionin tuomioistuimen tammikuussa 2026 antama ennakkoratkaisu online-rahapelaamista koskevassa vastuukysymyksessä ei kohdistu Suomeen eikä horjuta suomalaisen rahapelimonopolin asemaa välittömästi. Silti kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä linjaus, joka paljastaa, kuinka kaukana Suomen rahapelijärjestelmä on eurooppalaisesta pääkehityksestä.

Suomen rahapelijärjestelmän murrosta on viime vuosina käsitelty lähes yksinomaan poliittisena ja moraalisena kysymyksenä. Samalla vähemmälle huomiolle jää se, mikä digitaalisessa ympäristössä lopulta ratkaisee koko järjestelmän toimivuuden: missä ja miten pelaajat todellisuudessa pelaavat. Tätä ristiriitaa valottaa poikkeuksellisen selkeästi Nikolić Urošin vuonna 2025 valmistunut MBA-lopputyö, joka vertailee Suomen, Ruotsin ja Norjan rahapelimalleja digitaalisen murroksen näkökulmasta. Tässä analyysissä tarkastellaan, miten tutkimuksen havainnot suhteutuvat Suomen nykytilanteeseen ja valmisteilla olevaan lisenssimalliin, sekä siihen, miksi vaarana on, että rakenteellinen ongelma säilyy ennallaan, vaikka pakkaus vaihtuu.

Suomen rahapelimarkkina on avautumassa, ja samalla paljastuu jotain olennaista suomalaisesta mediasta. Ennen kuin yksikään uusi uhkapeliyhtiö on saanut toimilupaa, mediatalot ovat jo asemoinut itsensä tulevan kilpailun voittajiksi. Markkinointiraha on tulossa, ja se tiedetään. Vuosikymmeniä Veikkauksen kanssa eläneen symbioosin jälkeen media valmistautuu uuteen aikakauteen, jossa leipä tulee useammasta suunnasta – mutta vanhat rakenteet ja ajattelutavat elävät sitkeästi mukana. Kysymys ei ole siitä, saako media ansaita, vaan siitä, kuka saa puhua, kenen ehdoilla ja millä osaamisella, kun rahapelialan todellinen kilpailu alkaa.

Yle uutisoi, että alaikäiset pääsevät pelaamaan nettikasinoilla pelkästään väittämällä olevansa täysi-ikäisiä. Väite on herättänyt huolta ja keskustelua, mutta samalla se yksinkertaistaa ilmiötä, joka on todellisuudessa huomattavasti monimutkaisempi. Tässä analyysissä tarkastelemme, miten alaikäisten rahapelaaminen verkossa käytännössä toimii, millaisia esteitä järjestelmät asettavat ja missä keskustelussa usein mennään ohi olennaisen.

Anjouanin nimissä myönnetyt offshore-lisenssit ovat joutuneet kasvavan kansainvälisen tarkastelun kohteeksi niiden oikeudellisen aseman ja valvonnan epäselvyyksien vuoksi.

Suomen eduskunta on hyväksynyt rahapelilain uudistuksen, joka purkaa verkossa tapahtuvan rahapelaamisen monopolimallin ja siirtää maan lisenssipohjaiseen järjestelmään. Lain myötä rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupia keväästä 2026 alkaen, ja varsinainen kilpailtu iGaming-markkina käynnistyy vuonna 2027.

Suomen valmistautuessa rahapelimarkkinoiden lisenssijärjestelmään yksi keskeinen osa-alue uhkaa jäädä liian vähälle huomiolle: hakukoneet ja se, miten pelaajat todellisuudessa löytävät rahapelisivustot. Kansainvälisesti tunnettu iGaming SEO -asiantuntija Tim varoittaa Suomea toistamasta Ruotsin virheitä ja kritisoi avoimesti sekä lisenssimallien rajoituksia että Googlen roolia harmaan markkinan kasvussa.

Suomen eduskunta on hylännyt opposition esittämät merkittävät kiristykset uuteen rahapelilakiin, minkä seurauksena lakiesitys etenee lähes alkuperäisessä muodossaan. Äänestystulos vie Suomea askeleen lähemmäs lisenssipohjaisen iGaming-markkinan avaamista, jonka on määrä toteutua vuonna 2027.

Suomen tuleva pelilisenssimalli on etenemässä eduskuntaan, mutta opposition esittämät kiristykset voisivat muuttaa lain suuntaa merkittävästi. Ehdotuksissa halutaan rajoittaa pelimainontaa, kieltää bonukset kokonaan ja määritellä “kohtalainen markkinointi” tiukasti jo ennen markkinan avautumista vuonna 2027. Lopullinen ratkaisu jää poliittiselle neuvottelulle.

Suomen rahapelimarkkinan uudistus on teknisesti lähellä valmistumista, mutta poliittinen varovaisuus ja viranomaisvalmistelun keskeneräisyys viittaavat siihen, että lisenssimarkkinan avautuminen saattaa siirtyä alkuvuodesta 2027 kesään 2027. Vaikka lakipaketin sisältö on käytännössä valmis, aikataulun ympärille on noussut epävarmuutta, jonka myös operaattorit ovat havainneet.

Suomen rahapelimarkkinoiden uudistus etenee kohti lisenssijärjestelmää, ja useat operaattorit valmistautuvat jo jättämään hakemuksensa vuoden 2026 alussa. Tavoitteena on avata markkina vuoden 2027 alussa, mutta Winlandia.io:n toimituksen saamien tietojen mukaan aikataulu saattaa siirtyä kevääseen 2027 viranomaisvalmistelun etenemisestä riippuen

Ruotsin lisensoitujen rahapelimarkkinoiden kanavointiaste nousi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, mutta jää edelleen selvästi hallituksen 90 prosentin tavoitteesta. ATG:n ja Spelinspektionenin tuoreiden arvioiden mukaan sekä online-kasinon että vedonlyönnin luvut osoittavat piristymistä viime vuoden heikoimmista tasoista, samalla kun liikenne lisensoimattomille sivustoille jatkaa laskuaan.

Suomen lisenssijärjestelmä ottaa jälleen askeleen eteenpäin, kun uudet tekniset sääntelyluonnokset julkaistiin tämän viikon alussa. Ne vahvistavat, että markkinan avautuminen etenee aikataulussa ja että tulevat suomalaislisenssit rakentuvat pohjoismaisen mallin kaltaisen valvonnan varaan. Tässä analyysissä avaamme, mitä luonnokset kertovat sääntelyn suunnasta — ja mitä ne käytännössä merkitsevät suomalaisille pelaajille.

Äänekoskella paljastunut törkeä petos näyttää karulla tavalla, miten haavoittuvassa asemassa monet iäkkäät suomalaiset ovat digitaalisen talouden ja pelimaailman keskellä. Tapauksessa huijatut rahat päätyivät vedonlyöntiin ja peleihin, mikä muistuttaa myös siitä, miksi rahoitusalan ja pelialan toimijoilla on nykyisin tiukat velvollisuudet selvittää rahojen alkuperä.

Suomen viranomaiset ovat antaneet varoituksen yhdelle ulkomaalaiselle peliyhtiölle sen epäillystä suunnatusta markkinoinnista Suomeen. Tapauksen julkisti iGaming-uutissivusto NEXT.io.

Ruotsin rahapelimarkkina on muuttunut viimeisten parikymmenen vuoden aikana valtavasti. Pelit ovat siirtyneet verkkoon, tarjonta on moninkertaistunut ja näkyvyys kasvanut käytännössä kaikkialla: junissa, kaduilla, televisiossa ja tietysti verkossa. Normaalisti tällainen kehitys viittaisi siihen, että ongelmapelaaminen kasvaa samaa tahtia.

Ruotsin peliviranomainen, Spelinspektionen, on esittänyt uusia talletus- ja markkinointirajoituksia, jotka voivat toimia ennakkotapauksena myös Suomelle. Ruotsi toimii usein esikuvana Pohjoismaisessa pelisääntelyssä, ja suomalaiset viranomaiset seuraavat kehitystä tarkasti.

Winlandia.io on uusi nordic-henkinen iGaming-portaali, jonka juuret ulottuvat yli viidentoista vuoden taakse. Toimintaamme on aina ohjannut suomalainen mentaliteetti: periksiantamattomuus, rehellisyys ja suorapuheisuus.

Haluamme kertoa lukijoillemme totuudenmukaisesti ja avoimesti näkemyksemme iGaming-alasta, sen trendeistä ja tapahtumista, ilman kiertoilmauksia tai markkinahöttöä.

Suomeen suunniteltu rahapelilisenssijärjestelmä vaikuttaa myös maksupalveluyhtiöihin. PSD2-sääntely ja tuleva B2B-lisenssivaatimus muuttavat pelikenttää merkittävästi erityisesti Pay N Play -operaattoreille.